Muutaman kerran olen itsekkin tehnyt jäätelöä (tosin ilman konetta) - omenapiirakka-, mustikkapiirakka- ja suklaaversiota. Itse olen tykännyt, mutta yleensä kaikenkelpuuttavalle pikkuveljelle ei suklaajäätelö millään uponnut. Tai johtunee sitten tumman suklaan kammosta. Pöh.
Nettikeskusteluissa italiaista, käsintehtyä jäätelöä on sanottu peräti maailman parhaaksi, ja Valionkin jäätelöt kuulemma kalpenevat noiden herkkujen rinnalla. Kuulostaa paremmalta kuin hyvältä. En ole ikinä maisranut muita kuin omia söhellyksiä, kiska- ja pakastealtaan jäätelöitä. Joy of Baking-sivuston mukainen suklaajäde ei näyttänyt yhtään kuvan mukaiselta, mutta syyt laitan jäätelökoneen puuttumiselle. :) Ehkä tunti jädekoneessa olisi tehnyt rakenteelle jotain, mihin vartin vatkaus sähkövatkaimella ei pystynyt.
Luin kerran Tekniikan Maailman vertailua jäätelökoneista, jossa kiistattomaksi voittajaksi nousi joku monen sadan euron jäätelökone. Nähtävästi hinta-laatu-suhde kohdillaan. Maalaisperhe kuten me ei tulevaisuudessakaan mitä luultavammin aio syytää satoja euroja tuollaiseen laitokseen, koska "jäätelöä saa niin helposti pakastealtaasta". Pöh. Jollen siis lotossa joskus voita, voin jättää koneet haaveiluksi. 50€:n jäätelökoneet eivät kuulemma ole käytössä kovin fiksuja hankintoja.
TM:n mukaan jäätelön alku ei olekkaan Italiassa, vaan se on 1800-luvun grönlantilaista alkuperää. Sieltä sitten italiaanot bongasin jäätelön, ja sitä tuotiin Venäjän kautta Suomeenkin. :) Kiitän siis grönlantilaista Namiluk Eskimoa! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti